Uudet riskirakenteet julkaistiin

Jos olet ostamassa tai myymässä rintamamiestaloa tai 70-luvun pientaloa, tässä on tieto joka kannattaa lukea. Asuntokaupan kuntotarkastusten valtakunnallista ohjetta on juuri päivitetty, ja mukaan nostettiin kaksi uutta rakennetta, joita kuntotarkastajan on jatkossa erityisesti syytä tarkkailla. Käydään rauhassa läpi mistä on kyse — ja ennen kaikkea, miksi tämä ei ole syy paniikkiin.

Mikä muuttui?

Kuntotarkastuksia ohjaava suoritusohje määrittää, miten tarkastukset tehdään ja raportoidaan kautta maan. Sitä päivitettiin nyt 19 vuoden tauon jälkeen — eli ohje oli ehtinyt jäädä reilusti jälkeen siitä, mitä rakenteista nykyään tiedetään. Päivitys oli siis odotettu ja tervetullut.

Uudella ohjeella virallisen riskirakenteen aseman saivat kaksi yleistä rakennetta: betonilaatan päälle puukoolattu välipohjarakenne sekä tiili–villa–tiili-rakenteinen ulkoseinä.

Mitä nämä rakenteet ovat ja keitä ne koskevat?

Lyhyesti kansankielellä:

Betonilaatan päälle puukoolattu välipohja tarkoittaa lattiarakennetta, jossa betonilaatan päälle on tehty puinen koolaus. Tämä on yleinen erityisesti rintamamiestaloissa.

Tiili–villa–tiili-ulkoseinä taas on rakenne, jossa kahden tiilikerroksen välissä on villaeriste. Sen suosion huippua oli 1970-luku.

Tärkein asia: riskirakenne ei tarkoita rikkinäistä rakennetta

Tähän on syytä pysähtyä, koska sana "riskirakenne" kuulostaa pelottavammalta kuin se on. Riskirakenne ei ole vauriotuomio. Se tarkoittaa rakennetta, joka on kokemuksen perusteella muita herkempi vaurioitumaan — ja jonka kunto kannattaa siksi tarkistaa. Tämän myös uutta ohjetta kommentoineet asiantuntijat itse korostavat: rakenne on määritelty riskiksi nimenomaan vaurioherkkyytensä, ei automaattisen vaurion vuoksi.

Toisin sanoen: monet näistä taloista ovat täysin kunnossa. Mutta koska riski on tavallista suurempi, asiaa ei kannata jättää arvailun varaan.

Miksi tämä kannattaa ottaa tosissaan?

Yksinkertaisesta syystä: raha ja mielenrauha. Jos riskirakennetta ei tunnisteta ennen kauppoja, mahdolliset korjaustarpeet voivat tulla ostajalle ikävänä yllätyksenä vasta muuton jälkeen. Esimerkiksi tiili–villa–tiili-rakenteen korjaamiseen on rajallisesti vaihtoehtoja, ja kustannukset voivat nousta kymmeniin- tai jopa satoihintuhansiin euroihin. Se on iso pala kenen tahansa budjetissa.

Näin toimit, jos talokauppa on edessä

Pari konkreettista vinkkiä:

Teetä kunnollinen kuntotarkastus. Tämä on perusta. Varmista, että kohteeseen tehdään asuntokaupan kuntotarkastus ennen kauppoja. Varaa aika tästä.

Kysy ikäluokan riskirakenteista erikseen. Kun talo on tietyltä aikakaudelta, kannattaa kysyä suoraan, mitä riskirakenteita juuri sen ikäisessä ja tyyppisessä talossa tyypillisesti on. Näin myös nämä tuoreet lisäykset tulevat varmasti huomioiduiksi.

Selvitä epäilyt kunnolla. Jos tarkastuksessa herää epäily, rakenteen todellisen kunnon saa selville vain tutkimalla. Meillä siihen on käytössä myös tarkat työkalut, kuten homekoira, joka aistii mikrobivauriot ihmistä herkemmin — ja sen ilmaisut tulkitsee aina rakennustekninen asiantuntija.

Lopuksi

Päivitys on hyvä asia: mitä enemmän tietoa rakenteista on yhteisesti käytössä, sitä vähemmän ikäviä yllätyksiä asuntokaupoilla nähdään. Rintamamiestalo tai 70-luvun helmi ei ole huono ostos — se on vain talo, jonka kunto kannattaa selvittää avoimin silmin. Niin teet ison päätöksen tiedolla, et arvauksella.

Mietityttääkö juuri sinun haaveidesi talon ikäluokka tai jokin rakenne? Otetaan yhdessä selvää, missä kunnossa se oikeasti on — ihmiseltä ihmiselle ja selkokielellä, niin saat nukkua yösi rauhassa.